Ja joskus myös hatusta.
Tämä hellehattu syntyi ajatuksesta tehdä jotain kaunista ja käytännöllistä. Materiaaliksi valitsin 100 % pellavan – kankaan, joka hengittää, elää ja pehmenee jokaisessa käytössä.
Pellava on yksi niistä materiaaleista, joilla on historia. Se on kulkenut ihmisten mukana vuosisatojen ajan: arjessa, juhlassa ja kesäpäivien suojana.
Kukallinen pellavakangas toi mieleen kesäpuutarhan. Punaiset kukat, vihreät lehdet ja luonnonläheinen sävymaailma. Kankaassa oli juuri sopivasti elävyyttä, jotta siitä syntyisi hattu, joka huomataan – mutta joka silti tuntuu mukavalta ja ajattomalta.
Ompelukoneen ääni on omalla tavallaan meditatiivinen.
Kun kangas kulkee koneen alla ja sauma muodostuu, ajatukset hiljenevät. Käsityössä on jotain, mikä hidastaa aikaa.
Ja vähitellen syntyy muoto.




2 kommenttia:
Kiitos, ihana!!!
No nyt tiedän mitä teen niistä äitini ammoin kutomista pellavakankaista!!!
Kiitos ideasta, ties vaikka tää poikis muutakin, pellavakankaita on nimittäin parisataa metriä...
Ihanaa kuulla, että inspiraatio luomiseen syttyi. Mukavaa kevään jatkoa ja ompeluintoa.
Lähetä kommentti