Kaappikello kitisee ja kolisee vielä ilman viisareita.
Kellon tausta pitsiliinasta. Keskellä numeroitu kellotaulu on melko pieni, mutta sopii tähän työhön. Viisarit pitäisi virkata ja joko tärkätä tai virkatessa lisätä rautalanka langan mukaan.
Tämä on suunniteltu Kartano-sarjan pöytäliinaksi, mutta saahan tämän laittaa seinällekin. Silloin tuohon voisi laittaa kellon koneistonkin.
Kaappikellon reunat painoin Paletti-väreillä.
Ompelin vielä pariin kohtaan pitsiä.
Voi ei, liina ei tahtonut pysyä millään paikallaan kuvatessani sitä. Tuuli heilutteli sitä, miten halusi.
8 kommenttia:
"Mummon vanha kaappikello,hiljaa raksuttaa"..
Tosi hauska idea mie laittasin tuon seinälle siinä se tulisi paremmin esille.
Hauska liina/seinävaate :-)
Kiitos!
Kiitos,
Upea kaappikello. Tuon tikutus ei häiritse herkkäunisintakaan ;)
Hienohan se on, sarjaasi sopiva
Kiitos! Totta, kaappikellothan ovat melko kovaäänisiä.
Kiitos! Tämähän on Kartano -sarjan toinen osa. Jatkoa seuraa myöhemmin.
Lähetä kommentti