torstai 18. heinäkuuta 2013

Palopuhe



Aloitin blogin pitämisen, kun ainoa lapseni muutti omaan kotiin. En sitä aiemmin ollut seurannut yhtään kässäblogia, ehkä satunnaisesti osunut joihinkin googlettaessani. Sen sijaan Ulla Svenkin Ullan unelmat-blogin innoittamana ajatus oman blogin aloittamisesta tuntui oikealta. Siitä lähtien eli jo parin vuoden ajan Sinipellavainen on hakenut suuntaansa, muokkautunut ja muuttunut kovastikin. Bloggaaminen on imaissut minut täysillä maailmaansa. Nyt seuraan aktiivisesti lukuisia ihanan mielenkiintoisia blogeja. Kaikenlaiset käsityöt, leivonta ja sisustus ovat selkeästi ne teemat jotka puhuttelevat itseäni blogimaailmassa. Myös valokuvaajien blogit ovat mielenkiintoista seurattavaa.



Blogeja lukemalla olen kehittänyt omaa tyyliäni ihan valtavasti. Olen saanut ideoita, tietoa käsityöihmisten tämän hetkisistä mielenkiinnon kohteista, suunnittelijoista, kaupoista, erilaisista tekniikoista ja designista. Olen tutustunut ihmisiin, joilla on samoja intressejä kuin minulla, toteuttanut isojakin projekteja, verkostoitunut ja inspiroitunut.



Sinipellavainen-blogin pari vuotisen olemassa olon aikana on sivuilleni tehty 151225 käyntiä. Selaajia on tullut 66 valtiosta. Suomen jälkeen eniten kävijöitä on ollut Usasta, venäjältä, Saksasta jne… Muut valtiot löytyvät blogini alaosassa olevasta lippuboxista.



Olen joskus ohimennen miettinyt, että miksi bloggaan. Mikä siitä tekee niin mielekästä? En vielä osaa tarkalleen sanoa, mutta ainakin palo itsensä toteuttamiselle on kova.



Tämän parivuotisen matkan aikana olen saanut blogiani säännöllisesti lukevia lukijoita. Kiitän teitä kommentointi aktiivisuudesta, lukuisista Tunnustuksista ja vielä siitä, että olette kahlanneet kaikkien kirjoitusvirheideni läpi  - mukisematta- :)




Tämä ei ole muistopuhe bloggarilta, joka on lopettamassa blogiaan, vaan palopuhe naiselta, jonka matka kässäblogien mahtavassa viidakossa jatkuu. 



Tervetuloa NUTTULIINA, CurryKaneli ja ArmiL Sinipellavaisen jäseniin!


Aurinkoista matkaa kaikille lukijoilleni Sinipellavaisen siivellä!





14 kommenttia:

  1. Se oli hyvä palopuhe. Hetken jo mietin, että nytkö lopussa paljastuu, että se oli tässä, kiitos ja adios. Mutta loistavaa, että matka jatkuu! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sinulle tästä ihanasta blogista ♥
    Vähän samantapaisia ajatuksia bloggailusta minullakin on :)

    VastaaPoista
  3. Kannattaa sitä joskus tuollainen puhe pitää, minä olen nyt pitänyt vuoden tätä blogia, just hokasin sen... Täytyy sanoa että tätä kautta on saanut hyviä blogiystäviä ja ilman niitä ei enää osaa olla ilman, paljon saanut uutta tietoa ja mielenkiinnolla sitä on seuraillut blogeja ja todellakin etsinyt uusia blogeja seurattavaksi toisten blogien kautta. Mutta jatka samaan malliin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ArmiL ja kiva, että olet liittynyt lukijoihini. Toivottavasti muutkin lukijani löytävät tiensä sinun blogiisi.

      Poista
  4. Hyvä palopuhe:) Mie aikoinaa ihastuin tähän siun blogiin,juuri noiden upeiden töittesi takia ja olet yksi suosikeistani.
    Tämä bloggaaminen on mukava harrastus, saa kertoa toisille tekemistään käsitöistä ym. ja täällä tutustuu moniin mukaviin eri ikäisiin, ihmisiin. Löytyy uusia ystäviä joidenkin kanssa ihan kyläillään.
    Oikein mukavaa blogi elämää siulle edelleenkin.:)))))))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Kosotäti!
      Kiitos. Sinähän olet yksi mun suosikki bloggareista sun ihanan kielen ja juuri sen ihanan karjalaisen rempseyden vuoksi. Toivon sinulle kaikkea P A R A S T A!

      Poista
  5. Ihana "välitilinpäätös"!!! Inspiroidun juurikin blogisi persoonallisuudesta ja siitä perusteellisuudestakin, millä paneudut jokaiseen projektiisi! Kuulut myös minun suosikkeihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos ihanisa sanoistasi. Sinulle voisin laittaa täsmälleen saman kommentin.

      Poista
  6. Kiitos ihanasta puheesta. Näistä blogeista saa aina itsellekin uutta puhtia. Sinun tekemisiäsi on ilo katsella ja kommentoida.

    VastaaPoista
  7. Jes, eipä sitä oikein tiedä miksi blogia pitää, jotkut jaksavat ihmetellä miten jaksaa pitää blogia. Kaippa se on tää vuorovaikutus täällä mitä saa kanssasisarilta. Onnee toivotan pitkään jatkoon... olen ite jo kuusivuotta blogannut, enkä aio luopua vieläkään. Aina bloggaaminen ei luista, voihan sitä sitten huilailla välillä jos ei maistu, niinkuin kaiken kanssa taitaa olla sama peli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija!
      Osuit naulan kantaan. Välillä voi pitää taukoa tai hidastaa tahtia. Minulla on aika tiukka duuni, joten käsityöt tehdään illalla ja viikonloppuisin.

      Poista


Sinipellavainen kiittää kommentistasi jo etukäteen.