Vieraskirja



Saimaan saaressa pikkuinen torppa,Istuu portailla Nestori Miikkulainen.Huuliharppuaan soittaa, ja norppaNousee pinnalle pärskähtäen.Aallon alla se suunnisti soittajan luo,Sille tuttua tutumpi on sävel tuo.Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää,Hyvin hylje sen ymmärtää.
Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä,Maailma houkutti pois morsion.Vanhoja poikia viiksekkäitäMies sekä hylje kumpikin on.
Saimaan saaressa pikkuinen torppa,Sinne elämän toveri tahtonut ei.Yksin Nestori jäi kuten norppa,Myös sen kumppanin kohtalo vei.Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan,Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan.Huuliharppua soittelee Miikkulainen,Yksi ymmärtää kaipuun sen.

Saimaan saaressa pikkuinen torppa,Istuu portailla Nestori Miikkulainen.Lepokivellään iäkäs norppaKatsoo ystävää ymmärtäen.Suuri Saimaa mut naista sen rannoilta vaanEi näin tuuliseen saareen saa asettumaan.Kuten norpan, on määrä myös MiikkulaisenOlla sukunsa viimeinen.




2 kommenttia:


Sinipellavainen kiittää kommentistasi jo etukäteen.