Pitkästä aikaa kesällä trikookankaan ompelua.
Pienen pieni kärpässieni
ihan onneton nyt on:
Vettä sataa kaatamalla,
kylmää, märkää kaikkialla.
Kastuu hieno punalakki,
märkiä jo saappaat, takki.
Aurinko kun pilkistää,
iloinen on sieni tää!
Niin ihanan inspiroivat sienet metsissä ja nämä ihanat lastenlorut saivat minut ostamaan tämän kankaan.
Ompelin kaksi lyhythihaista paitaa.
Näistä tuli kivat!
Nämä sienet kasvoivat elokuussa Saimaan saaressa, Puumalassa.
Maasta se pienikin pinnistää,
ponnistaa ja esiin putkahtaa.
Ei ole housuja, ei ole takkia;
pelkkää jalkaa ja pelkkää lakkia.
Maasta se pienikin pinnistää,
ponnistaa ja esiin putkahtaa!
Kantarelli torvelta näyttää,
torvea soittaa ja torvea käyttää.
Naapuri vaihtaisi torven tauluun,
tai johonkin hiljaiseen unirättilauluun.
***
Kantarellin varvastanssi
on kevyt keltaisessa hatussa.
Näin askel eteen ja niiaus,
niin keltaisessa hatussa.
Kantarellien harsohatut
keinuvat hiljaisessa tanssissa.
Näin askel eteen ja niiaus,
niin hiljaisessa tanssissa.
Ponnistelen vielä vähän,
enkä aio jäädä tähän,
näkemään vain sammalta.
Otan siltä kannalta,
että nostan lakin silmiltä
ja kysyn sitten pilviltä:
Onkos nähty tattia suurempaa
ja parempaa, kuin minä itse,
tässä sammaleessa miettimässä!
Lorujen lähde
🍄🍄🍄
Sinipellavainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti