Ompelin Marimekon uudesta Voikukkakankaasta pöytäliinan.
Lapsena voikukan siemeniä puhallettiin lentoon.
Tänä kesänä Marimekon kankaissa on kukkakuoseja.
Näilläkin ammuttiin lapsena toisiamme, mutta ne pyöreät nuput olivat parhaita ammuksia. On ollut aikoja, jolloin lapset etsivät virikkeitä leikkeihinsä aivan muualta kuin tietokoneelta.
Muistan myös naapurin tädin keränneen voikukanlehtiä ja tehneen niistä viiniä.
-mustikka-
2 kommenttia:
Kauniin kankaan olet löytänyt.
Meillä mummo teki kerran voikukan lehdistä salaattia, ja tuli siitä kovin kipeäksi, viiniä olen maistanut, ei kovinkaan kummoista.
Minä taas olen tehnyt viiniä siitä keltaisesta kukka osasta, siis aivan mahtavan makuista mutta aikamoinen työ siinä on. Olen kuullut että lehdistä voi tehdä vain salattia, kun ovat aivan nuoria lehtiä.muuten kitkerä maku. en itse kokeillut.
Miten tämä sattuikin silmiini..
Lähetä kommentti